Yleistä
Talvi oli melko lauha. Marraskuussa pientä pakkasta. Myös joulukuussa lämpötilat nollan molemmin puolin. Ei juurikaan lunta. Jouluna satoi vettä. Lämmintä +5 parhaimmillaan.Tammikuussa muutamia pakkaspäiviä. Parhaimmillaan -20. Lunta parhaimmillaan 9 cm. Suli kuitenkin pois kuun lopulla.
Helmikuussa aluksi yöpakkasia, -18 muutamana yönä. Muuten lauhaa. Lunta parhaimmillaan 14cm. Suli pois kuun loppuun mennessä
Maaliskuu enimmäkseen plussalla. Parhaimmillaan +10. Lunta ei ollut.
Huhtikuussa kevät ei paljoa edennyt. Päivällä muutama aste lämmintä. 10 asteen yöpakkasia. Pääsiäinen 16.4 jäätävä. Vappuaattona +2, maassa muutama sentti uutta lunta.
Toukokuu kylmin vuosikymmeniin. Alkuviikoilla maa monena aamuna valkoinen. 19.5 Lammilla kuitenkin +27. Koivu hiirenkorvalla.
Kesä-heinäkuussakaan ei montaa hellepäivää. Kuitenkin melko sateetonta.
Päiväpetolintujen pesintätiedot
Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta toteutuu:
1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana
2. On pesä puussa
3. On pesämetsää >2ha
Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinen emoista puolustanut.
Kanahaukan pesistä tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.
Samoin hiirihaukan ja mehiläishaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.
Pesien etsintään ja tarkastukseen käytettiin aikaa noin kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna.
Ravintotilanteesta
Pesäpaikoilla silmäiltyjen saalisjätteiden valossa närhi tuntui selvästi vieneen ensimmäisen sijan. Myös oravia oli ruokalistalla edellisvuotista enemmän. Pyiden ja muiden kanalintujen jätteitä näkyi yllättävän vähän.
Metso. Parhaalla soitimella Honkajoella 11 kukkoa. Tilasto esitetty kaaviossa 1.1.
 |
| Kaavio 1.1 Soidintavien metsojen havaitut yksilömäärät eräällä soidinalueella Honkajoella 2000-2017 |
 |
| Kaavio 1.2 Metson, teeren ja jäniksen runsausindeksit 2010–2017 |
 |
| Oravia oli tänä vuonna yleisesti kanahaukan ruokalistalla |
Pyy. Pyyn korjatuksi parimääräksi saatiin 2.32/km2. Laskentamenetelmä esitelty aikaisemmissa kirjoituksissa.
Indeksin valossa pyyn kevätkanta näytti selvästi laskeneen viimevuotiselta tasolta. Kesällä poikueita näkyi suhteellisesti viimevuotista vähemmän. Tosin poikueet olivat melko suuria. RKTL raportoi samansuuntaisesti. Pyykannat olivat jatkaneet laskuaan. Heidän Satakunnan 5.7 – linnun yksilömäärä/km2, sisältäen poikasia, osoittaa alle meikäläisen laskeman parimäärän.
Kaaviossa 1.3 nähdään pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008–2017. Vuoden 2008 parimäärälle annettu indeksiarvo 100.
 |
| Kaavio 1.3 Pyyn parimäärät indeksi kesälaskennoissa tutkimusalueella 2008–2017 |
Jyrsijät. Metsämyyrillä oli viime vuonna pieni huippu, joka suli pois tänä vuonna. Peltomyyrä ei metsissä tavattu. Myöskään metsähiiriä ei näkynyt.
Syyskuun alussa suoritin perinteiset poistopyynnit metsäisillä biotoopeilla Noormarkussa. Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 30 yks/ha, peltomyyrä <0-15 yks/ha, metsähiiri <0-15 yks/ha.
Ampiaisia näkyi heikommin kuin vuosiin. Naaraita näkyi keväällä vähänlaisesti. Kesän kuluessa tavattiin kolmea lajia: yleinen ampiainen, puna-ampiainen ja pensasampiainen.
Loppukesän syötti- ja valorysäpyynneissä saaliiksi tuli vain yksittäisiä ampiaisia.
 |
| Valorysään lensi kesällä kehnosti saalista |
Kanahaukka
 |
| Kanahaukan lentopoikanen puolustusasemissa |
 |
| Pesä tyypillisessä vanhassa kanahaukkametsässä |
No, varmaan siksi, että¬ kanahaukat saapuivat tänne n. 5000 vuotta sitten, jolloin maat olivat paljastuneet jäiden ja vesien alta ja – lyhyen pioneerivaiheen jälkeen – kuusettuneet. Kanahaukka on sopeutunut metsästämään peitteisessä maastossa. Harmaiden runkojen sulkemassa metsässä se pujottelee kuin sukkula aiheuttaen perustelua kuolemanpelkoa pyissä ja muissa metsän pikkueläimissä. Siellä missä metsästää, pitää myös pesiä, haukka varmaan ajattelisi, mikäli pystyisi yhtä briljanttiin analyysin kuin tämän tekstin kirjoittaja.
Vanhat ikikuusikot on pääosin hakattu. Viimeisiä juuri puidaan. Muutamia säästömetsiä löytyy sieltä täältä. Niiden perään on turha haikailla sen enempää kanahaukan kuin petolintumiestenkään.
Tänä vuonna 19 kuusessa olleesta pesästä 6 oli latvanvaihtohaarukassa, 5 tuulenpesäoksalla, 8:aan ei ollut erikseen merkitty oksapoikkeamaa. Kanahaukka siis selvästi etsii pesälleen tukevaa alustaa mistä tahansa pesämetsän pisteestä, riippumatta siitä mitä kirjallisuus, pesäpaikka-analyysit ja väitöskirjat asiasta esittävät.
Siispä ei muuta kuin rakentamaan pesäalustoja varttuneisiin kasvatusmetsiin. Tuskallistahan se on kaikille osapuolille. Varsinkin kanahaukalle, jolla on niskassaan vuosituhansien syvälle juurtuneet käyttäytymismallit. Mutta 60-vuotias, toiseen kertaan harvennettu metsä. Siellä on ainakin 20 vuotta aikaa pesiä ennen päätehakkuuta ja tilaa lentää peremmille metsästysmaille. Tietysti on myös monta reviiriä, joilta viimeinenkin puu on hakattu. Ne menevät ikävä kyllä sammuneeseen tilaan, mutta aivan varmasti taas 100 vuoden päästä sieltä voi kuulla kanahaukkapoikueen pirteän kiljunnan. Onko silloin enää metsäteollisuutta, sitä voi vain arvailla.
 |
| Näkymää pesäalustalta |
On väärin sanoa, että kirveen koskemattomat suojelumetsät tarjoaisivat parempia pesäpaikkoja. Suojelumetsät ovat keskimäärin ylitiheitä, alijäreitä, heikko-oksaisia. Jos kanahaukka sieltä pesäpaikan löytää, se on poikkeuksetta kuusen oksa-anomaliassa tai riukumaisen männyn ylätuherossa.
Talven keskilämpötila -2.0 astetta oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Se antoi odottaa kohtuullista kanahaukka vuotta. Ja ”kohtuullinen” siitä tulikin. Tosin naapurikuntiin laajennettu haku tänä vuonna hieman vääristi indeksejä.
Kuvassa 1.4 esitetty kanahaukan pesintäindeksi verrattuna talven keskilämpötilaan. Regressiosuora piirretty. Jokainen piste edustaa yhtä vuotta. Vuoden 2017 arvo merkitty kaaviossa keltaisella. Asiasta tarkemmin aikaisemmissa kirjoituksissa.
 |
| Kaavio 1.4. Kanahaukan pesintäaktiivisuuden riippuvuus talven keskilämpötilasta |
Lähdin etsintäreissulle aamulla yleensä klo 3-4-maissa. Sitten patikoin syömättä ja juomatta iltapäivään, jonka jälkeen palauduin kotiin elpymään. Illalla mahdollisesti joku lyhempi lenkki. Kelit suosivat etsijää. Ei ollut liian kovaa hellettä eikä kovia sateita. Hyttysetkin melko vähissä. Kesä sujui näissä merkeissä ihan mukavasti. Toimintaa rajoitti vain perhe ja työ ja suomalaisten aivan liian lyhyet kesälomat.
Perinteisesti olen laskenut kanahaukan pesän etsimiseen uudelta alueelta kuluvan keskimäärin noin 8 tuntia. Yksi kolmen pesän aamu tuli. Muutama kahden pesän aamu. Yleensä tietysti yhden pesän päiviä, mutta kyllä mukaan mahtui myös tyhjiä reissuja, joskus tuskallisen monta peräkkäin.
Pesien etsinnässä tärkeintä on löytää heti oikea metsä ja sitten kaivaa sieltä se pesä, ja jos näyttää huonolta, tehdä nopeasti päätös vaihtaa maisemaa eikä jäädä tunneiksi pyörimään samaan kuvioon.
Heinäkuun alussa tarkistin n. 100 esivalmisteltua pistettä tutkimattomalta n. 1000 km2 alueelta. Aika tähän käytin 1.5 päivää ja yhden yön. Retken saldo oli 3 kanahaukan pesää ja yksi mehiläishaukka. Ei silloin tuntunut huipputulokselta, koska alueella arvattavasti oli yli 10 aktiivista reviiriä, mutta tällaista se on. Parempi tietysti kuin pyöreä nolla.
Paljon löytyi myös tuoreita hakkuuaukkoja, joiden kohdalla syntyi vahva tunne, että tässä se on pesinyt vielä viime vuonna. Tiepuomeja löytyi myös paljon.
Mutta kyllä vielä löytyi myös mykistävän komeita vanhoja kuusikoita, joihin isot koivut ja haavat antoivat valoa ja vaihtelua. Niihin astuu kuin temppeliin tietäen että tänään kannatti nousta ja lähteä, kävellä ja sateessa kastua, vaikkei mitään löytyisikään.
Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä.
 |
| Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994–2017 |
Reviiritarkastustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Aktiiveja reviireitä tarkastettiin 130. Asutuiksi todettiin 83 kpl. Näistä munittuja oli 76 pesää.
Uusia pesiä löytyi tänä vuonna 54 kpl, joista 44 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 171.
 |
| Pariviikkoisia kanahaukan poikasia |
Kanahaukan pesien kokonaisaineistossa 19 pesää oli männyssä, 10 koivussa, 8 haavassa, 1 tervalepässä ja 316 kuusessa. Kanahaukoista 43 % pesi tänä vuonna pesäalustoilla. Pesäalustoilla pesivien osuuden pieneneminen johtui laajennetusta hausta uusilta alueilta.
 |
| Hieman liian aikaisin pesästä lähtenyt kanahaukan poika autettu korkeammalle |
Kaaviossa 3 on esitetty kolmen kunnan aktiivisten reviirien vuosittaista muutosta
 |
| Kaavio 3. Kanahaukan aktiivisten reviirien vuosittainen vaihtelu kolmen kunnan alueella |
Kaaviossa 4 on esitetty eri kunta-alueiden pesintäaktiivisuuseroja viimeiseltä kymmeneltä vuodelta.
 |
| Kaavio 4. Pesintäaktiivisuuden erot kunnissa vuosina 2007–2017 |
 |
| Taulukko 4. Kanahaukan pesimäkannan kokonaistiheys kunnittain 2017 |
 |
| Taulukko 5. Kanahaukkareviirien laskennallinen määrä eri kunnissa |
Hiirihaukka
Hiirihaukat olivat vähissä.Hiirihaukan reviirejä tarkistettiin 15 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 9 reviiriä.
Pesivät hiirihaukat löytyivät yksittäin seuraavista kunnista:
Siikainen 1, Luvia 1, Pomarkku 1, Jämijärvi 1, Eura 1, Kokemäki 1, Laitila 1, Kullaa 1, Nakkila 1.
Piekana
Keväällä näkyi saalista väijyviä nuoria lintuja. Jonkinlaista reviirinmuodostustakin esiintyi. Sulkia löytyi parin pesäalustan läheisyydestä.
Mehiläishaukka
Mehiläishaukallekaan kesä ei ollut paras mahdollinen. Ampiaiset olivat vähissä ja pesiviä pareja löytyi vähän. Hanna mehiläishaukka pesi tänä vuonna pesäalustalla, koska sen pesämetsä kaadettiin.
10 pesäpaikkaa tarkistettiin. Vähintään munittuja pesiä löytyi 4 kpl. Noormarkku 1 kpl, Ikaalinen 1 kpl, Kiikoinen 1 kpl ja Uusikaupunki 1 kpl.
Varpushaukka
Ei yhtään pesähavaintoa.
Haarahaukka
Yksi soidinteleva pari lähellä meren rantaa. Pesää ei etsitty.
Maakotka
Yksi koristeltu alusta. Ei muita havaintoja
Merikotka
Pari uutta pesivää mantereelta. Molemmilta poikasia. Toisella kaksi komiaa juvia elokuun lopulla. Juttelivat minulle kuusikossa outoja juttuja. Hetken olin ymmällä ennen kuin näin linnut. Pari muutakin pesäpaikka tarkistin. Toisella edelleen järkyttävän iso pesä puussa. Kiikarilla sitä ihailin kauempaa, mutta merkitsin asumattomaksi.
Pöllöt
Yksi lapinpöllö pesäalustalla Kankaanpäässä
Viirupöllö löytyi pesäalustalta Siikaisista ja poikanen Lapista (Rauman).
