tiistai 15. syyskuuta 2015

Kesän 2015 petolintukatsaus





Yleistä

Talvi oli melko lauha. Tammikuussa ei montaa alle -10-asteen päivää. Lunta alle 10 cm. Helmikuussa lunta 30 cm. Pakkasta yleensä vähemmän kuin -10-astetta. Maaliskuun alussa lumi hävinnyt takapihoilta eikä enää uutta tullut. 15.3 leskenlehti kukkii. Huhtikuu koleahko. Samoin kesäkuu ja heinäkuu. Juhannuksena +12-astetta. Sentään 4 astetta enemmän kuin viime vuonna. Kesäkuun lopulla pari tämän kesän ainoaa hellepäivää. Sitten tuli sadekuuro, joka kesti koko heinäkuun.


Jos jotain viime kesästä muistaa niin kehrääjien kohtaamiset. Jos jätetään muutamat auton valoja pelästyneet laskuista, mieleeni ei tule kehrääjähavaintoa kuin 80-luvulta. Vaikka olen nämä samat kävelyt kävellyt, en ole kehrääjä tavannut sen jälkeen. Mutta tänä vuonna lähti 2 jaloista aivan normaalin oloisilta hakkuuaukoilta. Joko niitä oli todella paljon tai sitten oli vain jumalattoman hyvä tuuri reitinvalinnassa.

Jos oikein vanhoja muistellaan, pitää mainita peltosirkku, joka vielä pikkupoikana oli varma kevään merkki. Se tuli aina toukokuun alussa kotikylälle, yhtä varmasti kuin kevätflunssa. 90-luvun lopulla merkintä katosi havaintovihosta, enkä nyt muista olenko sen jälkeen peltosirkkua kuullut.

Edelleen samaa teemaa jatkaakseni, pohjansirkku ilmestyi 70-luvulla uutena lajina kotikulmilleni. Oli melko yleinen vielä 80-luvulla. On sittemmin vähentynyt. Esim. tältä vuodelta minulla ei yhtään havaintoa.

Mutta kottarainen hävisi jo 70-luvun alussa ja se tapahtui aivan yhtäkkiä. Muistan että meidänkin pihassa, joka siis oli aivan mettässä, pesi varmaa kymmenkunta paria. Isot poikueet pesässä. Sitten tapahtui jotakin. Varoitus-ja levottomuusääniä. Emot häipyivät. Jättivät poikaset pönttöihin kuolemaan. Eivätkä palanneet enää seuraavana keväänä. Eivätkä koskaan sen jälkeen.

Pesintätiedot

Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta toteutuu:

1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana 

2. On pesä puussa

3. On pesämetsää >2ha

Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinen emoista  puolustanut.


Kanahaukan pesistä tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.

Samoin hiirihaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Uusien hiiri- ja mehiläishaukkareviirien etsimiseen ei suoranaisesti käytetty aikaa. Tutkittiin vain vanhat ja eteen sattuneet tapaukset. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.

Pesien etsintään ja tarkastukseen käytettiin aikaa n. 35% viimevuotista vähemmän.

Ravintotilanteesta 

Metso. Parhaalla soitimella Honkajoella 7 kukkoa. Tilasto esitetty kaaviossa 1.1.
Metsonaaraita näkyi toukokuussa selvästi viime vuotta runsaammin. Poikuehavaintoja ei ollut

Teerinaaraita havaittiin toukokuisessa laskennassa jonkin verran viime vuotta vähemmän.
Kaavio 1.1 Soidintavien metsojen havaitut  yksilömäärät yhdellä soidinalueella Honkajoella 2000-2015
Tyypillistä metson soidinrämettä

Pyy. Pyyn korjatuksi parimääräksi saatiin 2.69/km2. Tiheyden laskentaa muutettu aikaisemmasta. Kesäkuun tuloksia ei ole käytetty, koska satunnaisvaihtelu liian suurta. Esim. viime vuonna pyyn havaittavuus kesäkuussa oli samaa luokkaa kuin toukokuussa, vaikka se normaalisti on hyvin pieni. Ilmeisesti juhannuksen kylmä jakso 2014 keskeytti monen naaraan haudonnan. Menetelmästä tarkemmin muualla tässä blogissa.
Indeksin valossa parimäärät putosivat n. 20%. Kesä ei ollut pyylle kovin otollinen. Kesä-heinäkuussa taisi olla 1 hellepäivä. Myös RKTL:n heinä-elokuun vaihteen kolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintujen tiheydet olivat laskeneet keskimääräisestä parikymmentä prosenttia Satakunnassa. Kolmiolaskenta kertoo tilanteesta pesimäkauden jälkeen. Omat laskentani on suoritettu pääosin keväällä ja alkukesästä. RKTL kertoo yks/km2, jossa esim. poikueen kaikki yksilöt mukana. Minä lasken parimääriä (Yksi pari= 1 yks. tai 2 yks. tai poikue). Kun otetaan huomioon kolmiolaskennan keskimääräinen poikasosuus ja poikuekoko ja jos oletetaan, että muista havainnoista kolmiolaskennassa 2/3 koski yksittäisiä lintuja, päästään tiheyteen 3.23 paria/km2.


Kaaviossa 1.2 nähdään pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008-2015. Vuoden 2008 parimäärälle annettu indeksiarvo 100.


Kaavio 1.2 Pyyn parimäärät indeksi kesälaskennoissa tutkimusalueella 2008–2015
Jäniksiä havaittiin normaaliin tapaan. Oravia näytti olevan vähänlaisesti.

Jyrsijät. Myyriä ei ollut vielä tänäkään vuonna. Metsämyyrien kanta oli kuitenkin selvästi nousussa. Jos talvi on suotuisa, huippu nähdään ensi keväänä. Syyskuun alussa suoritin perinteiset poistoloukutukset metsäisillä biotoopeilla Noormarkussa. Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 163 yks/ha, peltomyyrä <0-15 yks/ha, metsähiiri <0-15 yks/ha. Vesimyyriä ei laskettu, mutta keväisistä merkeistä päätellen vesimyyrien kanta Pohjois-Satakunnassa oli paikoin erittäin runsas. Ainakin Siikaisissa. Ilmeisesti myös Karviassa ja Merikarvialla. Vesimyyrää esiintyy normaalistikin vain paikoittain, lähinnä vesistöjen, kuten jokien ja laskuojien läheisyydessä ja niitä on periaatteessa aina jossain. Peltomyyrät nousevat metsäbiotoopeille vasta kannan ollessa runsas.

Loukut odottamassa pyyntiin laittoa


Vesimyyriä oli paikoin runsaasti


Ampiaiset. Näytti kesällä heikolta. Ilmeisesti sään koleus esti pesien kehittymisen. Rakennuksissa pesiviä lajeja en ole tavannut vuosiin, maapesiä vain muutamia.
 

Kanahaukka

Kannat tiheimmät Siikaisissa ja Merikarvialla. Ei huano, mutta ei mitään huippuvuoden tunnelmaa. Myyrien vähäisyys saattoi vaikuttaa kanahaukkaankin.

Merikarvialla reviirillä vanha pesäpuu pystyyn kuollut ja keloutunut. Vieressä uusi pesäalusta. Vaistosin naaraan metsässä. Kuulin sen katkaisevan oksan. Odotin lähistöllä, mihin pesään risu kannetaan. Juu, siihen keloon se vain tuli itsepäisesti risunsa kanssa.

Karviassa yksi poikanen pudonnut pesästä mahd. n. viikon ikäisenä. Se oli tarkastettaessa n. 3.5-viikkoinen ja sateista ja ketuista huolimatta täysissä ruumiin voimissa. Emo oli rakentanut sille kuusenhavuista pesää maahan, pesäpuun juurelle. Myös ruokaa oli yllin kyllin ympärillä.

Pudonnut poikanen, jolle emo rakentanut pesän maahan

Sokeakin kana löytää jyvän, kun aikansa nokkii. Laviassa löysin metsästä kanahaukan rikkoutuneen munankuoren. Pesää tai mitään muuta käryä kanahaukasta siinä metsässä ei ollut.


Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä.

Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994-2015

Reviiritarkastustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.  Aktiiveja reviireitä tarkastettiin 81. Asutuiksi todettiin 46 kpl. Näistä munittuja 39 pesää.

Uusia pesiä löytyi tänä vuonna 22 kpl, joista 3 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 117.

Kanahaukan pesien kokonaisaineistossa 13 pesää oli männyssä, 7 koivussa, 8 haavassa, 1 tervalepässä ja 252 kuusessa. Kanahaukoista 59% pesi tänä vuonna pesäalustoilla.
Vastakuoriutuneita kanahaukan poikasia

Päätutkimusalueella löydettyjä pesiä voidaan pitää otoksena alueen laskennallisesta kokonaispesimäkannasta. Päätutkimusalueen pesivien parien kokonaismäärä ja tiheys metsäpinta-alalla on esitetty taulukossa 2. Menetelmä esitelty tarkemmin muualla tässä blogissa.

Taulukko 2. Kanahaukan pesimäkannan kokonaistiheys kunnittain 2015

Voidaan ajatella, että rajatulla alueella voi esiintyä vain tietty parimäärä kanahaukkoja, joka vastaa tiettyä maksimimäärä reviireitä. Osalla pesitään melko säännöllisesti, osalla ei ole pesitty koskaan tai vain kerran viimeisen 20. vuoden aikana tai viimeksi 60-luvulla. Heikoilta reviireiltä haukka siirtyy pesimään elinkelpoisille reviireille silloin, kun paikka vapautuu. Reviirin elinkelpoisuuden lisäksi pesintään vaikuttaa tietty territoriaalinen paine aktiivisisten reviirien suunnalta, joka oletettavasti hyvinä ravintovuosina on heikompi. Todennäköisesti ns. passiivisia lokuksia miehittävien haukkojen määrä vaihtelee enemmän kuin aktiivisten, mutta tästä on niukasti tutkimuksellista näyttöä. Yleensä ollaan vain kiinnostuneita pesivien parien määrästä eikä siitä, kuinka paljon haukkoja esiintyy tiettynä vuonna tietyllä alueella. Esim. tänä vuonna löydettiin 39 aktiivista pesää. Kun siihen lisätään löytymättä jääneet (pääkunnissa), päästään 68:een. Mutta todellinen parimäärä alueella (pääkunnissa) saattoi olla 136 paria (taulukko 3.))


Taulukossa 3. on esitetty laskennallinen reviirilokusten kokonaismäärä tutkimusalueen pääkunnissa. Asiasta tarkemmin muualla tässä blogissa.

Hiirihaukka

Hiirihaukat pesivät paikoin vesimyyrien turvin. Hiirihaukkoja näkyi tavallista enemmän Karviassa, jossa havaitsin muutaman onnistuneen saalistuksenkin.

Hiirihaukan reviirejä tarkistettiin 19 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 7 pesää. 

                     

Mehiläishaukka


9 pesäpaikkaa tarkistettiin. Poikaspesä löytyi Porista ja Pomarkusta. Noormarkussa olen hakenut yhtä pesää nyt 32 vuotta. Ei ole vielä löytynyt, mutta ehkä jonain vuonna.

Varpushaukka

Ei yhtään pesähavaintoa. Muitakin havaintoja vähänlaisesti.

Maakotka

Ei pesähavaintoja tältä vuodelta.

Merikotka

Kolmesta tarkastetusta reviiristä yhdellä asumisen merkkejä.

Pöllöt

3 viirua ja 1 lapinpöllö risupesissä