Yleistä
Talvi oli melko lauha. Tammikuussa ei montaa alle -10-asteen päivää. Lunta alle 10 cm. Helmikuussa lunta 30 cm. Pakkasta yleensä vähemmän kuin -10-astetta. Maaliskuun alussa lumi hävinnyt takapihoilta eikä enää uutta tullut. 15.3 leskenlehti kukkii. Huhtikuu koleahko. Samoin kesäkuu ja heinäkuu. Juhannuksena +12-astetta. Sentään 4 astetta enemmän kuin viime vuonna. Kesäkuun lopulla pari tämän kesän ainoaa hellepäivää. Sitten tuli sadekuuro, joka kesti koko heinäkuun.
Jos jotain viime kesästä
muistaa niin kehrääjien kohtaamiset. Jos jätetään muutamat auton valoja
pelästyneet laskuista, mieleeni ei tule kehrääjähavaintoa kuin 80-luvulta.
Vaikka olen nämä samat kävelyt kävellyt, en ole kehrääjä tavannut sen jälkeen.
Mutta tänä vuonna lähti 2 jaloista aivan normaalin oloisilta hakkuuaukoilta.
Joko niitä oli todella paljon tai sitten oli vain jumalattoman hyvä tuuri
reitinvalinnassa.
Jos oikein vanhoja
muistellaan, pitää mainita peltosirkku, joka vielä pikkupoikana oli varma
kevään merkki. Se tuli aina toukokuun alussa kotikylälle, yhtä varmasti kuin
kevätflunssa. 90-luvun lopulla merkintä katosi havaintovihosta, enkä nyt muista
olenko sen jälkeen peltosirkkua kuullut.
Edelleen samaa teemaa
jatkaakseni, pohjansirkku ilmestyi 70-luvulla uutena lajina kotikulmilleni. Oli
melko yleinen vielä 80-luvulla. On sittemmin vähentynyt. Esim. tältä vuodelta
minulla ei yhtään havaintoa.
Mutta kottarainen hävisi
jo 70-luvun alussa ja se tapahtui aivan yhtäkkiä. Muistan että meidänkin
pihassa, joka siis oli aivan mettässä, pesi varmaa kymmenkunta paria. Isot
poikueet pesässä. Sitten tapahtui jotakin. Varoitus-ja levottomuusääniä. Emot
häipyivät. Jättivät poikaset pönttöihin kuolemaan. Eivätkä palanneet enää
seuraavana keväänä. Eivätkä koskaan sen jälkeen.
Pesintätiedot
Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta toteutuu:
1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana
2. On pesä puussa
3. On pesämetsää >2ha
Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinen emoista puolustanut.
Kanahaukan pesistä
tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.
Samoin hiirihaukan
pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Uusien
hiiri- ja mehiläishaukkareviirien etsimiseen ei suoranaisesti käytetty aikaa.
Tutkittiin vain vanhat ja eteen sattuneet tapaukset. Varpushaukan reviirien
etsintä oli satunnaista.
Pesien etsintään ja
tarkastukseen käytettiin aikaa n. 35% viimevuotista vähemmän.
Ravintotilanteesta
Metso. Parhaalla soitimella
Honkajoella 7 kukkoa. Tilasto esitetty kaaviossa 1.1.
Metsonaaraita näkyi toukokuussa
selvästi viime vuotta runsaammin. Poikuehavaintoja ei ollut
Teerinaaraita havaittiin
toukokuisessa laskennassa jonkin verran viime vuotta vähemmän.
 |
| Kaavio 1.1 Soidintavien metsojen havaitut yksilömäärät yhdellä soidinalueella Honkajoella 2000-2015 |
 |
| Tyypillistä metson soidinrämettä |
Pyy. Pyyn korjatuksi
parimääräksi saatiin 2.69/km2. Tiheyden laskentaa muutettu aikaisemmasta.
Kesäkuun tuloksia ei ole käytetty, koska satunnaisvaihtelu liian suurta. Esim.
viime vuonna pyyn havaittavuus kesäkuussa oli samaa luokkaa kuin toukokuussa,
vaikka se normaalisti on hyvin pieni. Ilmeisesti juhannuksen kylmä jakso 2014
keskeytti monen naaraan haudonnan. Menetelmästä tarkemmin muualla tässä
blogissa.
Indeksin valossa parimäärät
putosivat n. 20%. Kesä ei ollut pyylle kovin otollinen. Kesä-heinäkuussa taisi
olla 1 hellepäivä. Myös RKTL:n heinä-elokuun vaihteen kolmiolaskentojen mukaan
metsäkanalintujen tiheydet olivat laskeneet keskimääräisestä parikymmentä
prosenttia Satakunnassa. Kolmiolaskenta kertoo tilanteesta pesimäkauden
jälkeen. Omat laskentani on suoritettu pääosin keväällä ja alkukesästä. RKTL
kertoo yks/km2, jossa esim. poikueen kaikki yksilöt mukana. Minä lasken
parimääriä (Yksi pari= 1 yks. tai 2 yks. tai poikue). Kun otetaan huomioon
kolmiolaskennan keskimääräinen poikasosuus ja poikuekoko ja jos oletetaan, että
muista havainnoista kolmiolaskennassa 2/3 koski yksittäisiä lintuja, päästään
tiheyteen 3.23 paria/km2.
Kaaviossa 1.2 nähdään
pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008-2015. Vuoden 2008
parimäärälle annettu indeksiarvo 100.
 |
|
Kaavio
1.2 Pyyn parimäärät indeksi kesälaskennoissa tutkimusalueella 2008–2015
|
Jäniksiä havaittiin normaaliin
tapaan. Oravia näytti olevan vähänlaisesti.
Jyrsijät. Myyriä ei ollut
vielä tänäkään vuonna. Metsämyyrien kanta oli kuitenkin selvästi nousussa. Jos
talvi on suotuisa, huippu nähdään ensi keväänä. Syyskuun alussa suoritin
perinteiset poistoloukutukset metsäisillä biotoopeilla Noormarkussa.
Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 163 yks/ha,
peltomyyrä <0-15 yks/ha, metsähiiri <0-15 yks/ha. Vesimyyriä ei laskettu,
mutta keväisistä merkeistä päätellen vesimyyrien kanta Pohjois-Satakunnassa oli
paikoin erittäin runsas. Ainakin Siikaisissa. Ilmeisesti myös Karviassa ja
Merikarvialla. Vesimyyrää esiintyy normaalistikin vain paikoittain, lähinnä
vesistöjen, kuten jokien ja laskuojien läheisyydessä ja niitä on periaatteessa
aina jossain. Peltomyyrät nousevat metsäbiotoopeille vasta kannan ollessa
runsas.
 |
|
Loukut odottamassa pyyntiin laittoa
|
 |
|
Vesimyyriä oli paikoin runsaasti
|
Ampiaiset. Näytti kesällä
heikolta. Ilmeisesti sään koleus esti pesien kehittymisen. Rakennuksissa
pesiviä lajeja en ole tavannut vuosiin, maapesiä vain muutamia.
Kanahaukka
Kannat tiheimmät
Siikaisissa ja Merikarvialla. Ei huano, mutta ei mitään huippuvuoden tunnelmaa.
Myyrien vähäisyys saattoi vaikuttaa kanahaukkaankin.
Merikarvialla reviirillä
vanha pesäpuu pystyyn kuollut ja keloutunut. Vieressä uusi pesäalusta. Vaistosin
naaraan metsässä. Kuulin sen katkaisevan oksan. Odotin lähistöllä, mihin pesään
risu kannetaan. Juu, siihen keloon se vain tuli itsepäisesti risunsa kanssa.
Karviassa yksi poikanen
pudonnut pesästä mahd. n. viikon ikäisenä. Se oli tarkastettaessa n. 3.5-viikkoinen
ja sateista ja ketuista huolimatta täysissä ruumiin voimissa. Emo oli
rakentanut sille kuusenhavuista pesää maahan, pesäpuun juurelle. Myös ruokaa
oli yllin kyllin ympärillä.
 |
|
Pudonnut poikanen, jolle emo rakentanut pesän maahan
|
Sokeakin kana löytää
jyvän, kun aikansa nokkii. Laviassa löysin metsästä kanahaukan rikkoutuneen
munankuoren. Pesää tai mitään muuta käryä kanahaukasta siinä metsässä ei ollut.
Alla olevassa kaaviossa
on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on
annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien
määrällä.
 |
Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994-2015 |
Reviiritarkastustulokset
on esitetty alla olevassa taulukossa. Aktiiveja
reviireitä tarkastettiin 81. Asutuiksi todettiin 46 kpl. Näistä munittuja 39
pesää.
Uusia pesiä löytyi tänä
vuonna 22 kpl, joista 3 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen
pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 117.
Kanahaukan pesien
kokonaisaineistossa 13 pesää oli männyssä, 7 koivussa, 8 haavassa, 1
tervalepässä ja 252 kuusessa. Kanahaukoista 59% pesi tänä vuonna pesäalustoilla.
 |
| Vastakuoriutuneita kanahaukan poikasia |
Päätutkimusalueella
löydettyjä pesiä voidaan pitää otoksena alueen laskennallisesta
kokonaispesimäkannasta. Päätutkimusalueen pesivien parien kokonaismäärä ja
tiheys metsäpinta-alalla on esitetty taulukossa 2. Menetelmä esitelty tarkemmin
muualla tässä blogissa.
 |
|
Taulukko 2. Kanahaukan
pesimäkannan kokonaistiheys kunnittain 2015
|
Voidaan ajatella, että rajatulla alueella voi esiintyä vain tietty
parimäärä kanahaukkoja, joka vastaa tiettyä maksimimäärä reviireitä. Osalla
pesitään melko säännöllisesti, osalla ei ole pesitty koskaan tai vain kerran
viimeisen 20. vuoden aikana tai viimeksi 60-luvulla. Heikoilta reviireiltä
haukka siirtyy pesimään elinkelpoisille reviireille silloin, kun paikka
vapautuu. Reviirin elinkelpoisuuden lisäksi pesintään vaikuttaa tietty
territoriaalinen paine aktiivisisten reviirien suunnalta, joka oletettavasti
hyvinä ravintovuosina on heikompi. Todennäköisesti ns. passiivisia lokuksia
miehittävien haukkojen määrä vaihtelee enemmän kuin aktiivisten, mutta tästä on
niukasti tutkimuksellista näyttöä. Yleensä ollaan vain kiinnostuneita pesivien
parien määrästä eikä siitä, kuinka paljon haukkoja esiintyy tiettynä vuonna
tietyllä alueella. Esim. tänä vuonna löydettiin 39 aktiivista pesää. Kun siihen
lisätään löytymättä jääneet (pääkunnissa), päästään 68:een. Mutta todellinen
parimäärä alueella (pääkunnissa) saattoi olla 136 paria (taulukko 3.))
Taulukossa 3. on esitetty laskennallinen reviirilokusten kokonaismäärä
tutkimusalueen pääkunnissa. Asiasta tarkemmin muualla tässä blogissa.
Hiirihaukka
Hiirihaukat pesivät
paikoin vesimyyrien turvin. Hiirihaukkoja näkyi tavallista enemmän Karviassa,
jossa havaitsin muutaman onnistuneen saalistuksenkin.
Hiirihaukan reviirejä
tarkistettiin 19 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 7 pesää.
Mehiläishaukka
9 pesäpaikkaa
tarkistettiin. Poikaspesä löytyi Porista ja Pomarkusta. Noormarkussa olen
hakenut yhtä pesää nyt 32 vuotta. Ei ole vielä löytynyt, mutta ehkä jonain
vuonna.
Varpushaukka
Ei yhtään pesähavaintoa.
Muitakin havaintoja vähänlaisesti.
Maakotka
Ei pesähavaintoja tältä
vuodelta.
Merikotka
Kolmesta tarkastetusta
reviiristä yhdellä asumisen merkkejä.
