Kanahaukkojen pesintä Pohjois-Satakunnassa 2014

Tapio Niemi
Heimotie 18                        4.9.2014

29600 NOORMARKKU

Kanahaukan lentopoikanen

Yleistä

Outo vuosi takana. Koko talvi Länsi-Suomessa käytännössä lumeton. Talvea käytännössä vain tammikuun puolivälistä helmikuun alkuviikolle. Sen jälkeen lumetonta ja plussaa. Huhtikuun loppupuolella, kanahaukkojen muninta-aikaan, parikymmentä astetta lämmintä. Odotuksista huolimatta, vuodesta tuli melko tavanomainen. Yhtenä syynä myyrien häviäminen, ilmeisesti tammikuun mustaan maahan ja pakkasiin.

Tässä esitetään haukkojen pesintätiedot seuranta-alueellani.

Aineisto on jaoteltu vuoden 2000 kuntajaon mukaan kunnittain. Taulukoissa esitetty tarkastettujen reviirien määrät, asutut ja munitut sekä hakkuissa menneet pesät. Osa vuosien saatossa löydetyistä reviireistä ollut pitkään autiona, jäänyt asutuksen tai turpeenoton jalkoihin jne. Tämän vuoksi tarkastetuiksi on laskettu vain reviirit, joissa ainakin 2 seuraavista kolmesta ehdosta toteutuu:
1. On pesinyt viimeisen 5 vuoden aikana
2. On pesä puussa
3. On pesämetsää >2ha

Asutuiksi on tulkittu pesät, joita selvästi koristeltu tai joita toinen emoista  puolustanut.

Kanahaukan pesistä tarkistettiin kaikki tiedossani olleet reviirit seuranta-alueella.

Samoin hiirihaukan pesäpaikoista tarkastettiin kaikki viime aikoina käytössä olleet pesät. Uusien hiiri- ja mehiläishaukkareviirien etsimiseen ei suoranaisesti käytetty aikaa. Tutkittiin vain vanhat ja eteen sattuneet tapaukset. Varpushaukan reviirien etsintä oli satunnaista.

Pesien etsintään ja tarkastukseen käytettiin aikaa n. 15% viimevuotista enemmän.


Ravintotilanteesta

Metso. Parhaalla soitimella Honkajoella 8 kukkoa. Tilasto esitetty kaaviossa 1.1.
Metson poikuehavaintojakin saatiin.

Teerikannatkin näyttävät edelleen vahvoilta.

Kaavio 1.1 Soidintavien metsojen määrät samalla soidinalueella 2000-2014

Pyy. Pyyn korjatuksi parimääräksi saatiin 3.15/km2. Tiheyden laskentaa muutettu aikaisemmasta. Menetelmästä tarkemmin muualla tässä blogissa. Indeksin valossa parimäärät hieman kasvoivat. Kesä ei ollut pyylle kovin otollinen. Kesäkuulle sattui kylmä kausi, heinäkuussa kovia helteitä. Myös RKTL:n heinä-elokuun vaihteen kolmiolaskentojen mukaan metsäkanalintujen tiheydet olivat laskeneet neljänneksen. Kolmiolaskenta kertoo tilanteesta pesimäkauden jälkeen. Omat laskentani on suoritettu pääosin keväällä ja alkukesästä. RKTL kertoo yks/km2, jossa esim. poikueen kaikki yksilöt mukana. Minä lasken parimääriä (Yksi pari= 1 yks. tai 2 yks. tai poikue).
Kaaviossa 1.2 nähdään pyykantojen parimäärien suhteellinen kehitys 2008-2014. Vuoden 2008 parimäärälle annettu indeksi 100.

Kaavio 1.2 Pyyn parimääräindeksi kesälaskennoissa 2008-2014

Jäniksiä ja oravia havaittiin normaaliin tapaan.

Jyrsijät. Myyriä ei ollut vielä tänäkään vuonna. Ilmeisesti tammikuulle sulaan maahan osunut pakkasjakso tappoi kasvuun lähteneen populaation. Elokuun lopun metsäisillä biotoopeilla suoritetuissa myyräpyynneissä saaliit jäivät odotetun laihoiksi. Koealapyyntien tuloksena saatiin seuraavia tiheyksiä: Metsämyyrä 25–50 yks/ha, peltomyyrä <0-25 yks/ha, metsähiiri <0-25 yks/ha. Vesimyyriä ei laskettu. Peltomyyrät nousevat metsäbiotoopeille vasta kannan ollessa runsas.

Myyrät kävivät heikosti pyydyksiin. Kuvassa metsämyyrä

Ampiaiset. Näytti kesällä heikolta. Rakennuksissa pesiviä ei tavattu, maapesiä vain muutamia. Mehiläishaukan pesien alla kennoja näkyi vähänlaisesti. Kuitenkin elokuun alussa niitä pölähti laumoina jostain, terassilla istuvien iloksi. Omenat syötiin melkein puusta. Ehkä niitä ei kuitenkaan ollut normaalia enempää. Hellejakso vain vapautti ne makeansyöntiin samanaikaisesti.

Kaikki makea kelpasi ampiaisille

Kanahaukka

Kanahaukan pesäpoikanen puolustusasemissa

Kanahaukan pesintä oli tänä vuonna samaa keskimääräistä tasoa kuin viime vuonnakin. Leuto, lumeton kevät lisäsi odotuksia, mutta ei vaan löytynyt pesiä. Myyrien vähäisyys saattoi myös vaikuttaa kanahaukkaankin.

Kanahaukan asuttu pesä

Uusia pesiä löytyi tänä vuonna 18 kpl, joista 8 oli kokonaan uudella reviirillä. Löydettyjen pesäreviirien kokonaismäärä on nyt 114.  Alla olevassa kaaviossa on kuvattu kanahaukan pesimäkannan muutosta. Vuoden 2001 parimäärälle on annettu arvo 100. Indeksi on suhteutettu vuosittain tarkastettujen reviirien määrällä.

Kaavio 2. Kanahaukan pesivän kannan muutosindeksi tutkimusalueella 1994-2014

Reviiritarkastustulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.  Reviireitä tarkastettiin 87. Asutuiksi todettiin 39 kpl. Näistä munittuja 32 pesää.

Taulukko 1. Kanahaukan pesintä tutkimusalueella 2014

Kanahaukan pesien kokonaisaineistossa 12 pesää oli männyssä, 6 koivussa, 8 haavassa, 1 tervalepässä ja 232 kuusessa. Eli saatiin yksi pesintä tervaleppäänkin.

Kanahaukan poikaset nousseet pesästä siivilleen.

Kun tarkastettuihin reviireihin lisätään löytymättä jääneet asutut pesät, saadaan pesimäkannan kokonaistiheys päätutkimusalueen kunnissa. Näin saatu pesivien parien kokonaismäärä ja tiheys metsäpinta-alalla on esitetty taulukossa 1.2. Menetelmä esitelty tarkemmin muualla tässä blogissa.

Taulukko 1.2. Kanahaukan pesivien parien kokonaismäärä pääkunnissa 2014

Voidaan ajatella, että rajataulla alueella voi esiintyä vain tietty parimäärä kanahaukkoja, joka vastaa tiettyä maksimimäärä reviireitä. Osalla pesitään melko säännöllisesti, osalla ei ole pesitty koskaan tai vain kerran viimeisen 20. vuoden aikana tai viimeksi 60-luvulla. Heikoilta reviireiltä haukka siirtyy pesimään elinkelpoisille reviireille silloin, kun paikka vapautuu. Reviirin elinkelpoisuuden lisäksi pesintään vaikuttaa tietty territoriaalinen paine aktiivisisten reviirien suunnalta, joka oletettavasti hyvinä ravintovuosina on heikompi. Todennäköisesti ns. passiivisia lokuksia miehittävien haukkojen määrä vaihtelee enemmän kuin aktiivisten, mutta tästä on niukasti tutkimuksellista näyttöä. Yleensä ollaan vain kiinnostuneita pesivien parien määrästä eikä siitä, kuinka paljon haukkoja esiintyy tiettynä vuonna tietyllä alueella. Esim. tänä vuonna löydettiin 32 aktiivista pesää. Kun siihen lisätään löytymättä jääneet (pääkunnissa), päästään 46:een. Mutta todellinen parimäärä alueella (pääkunnissa) saattoi olla 136 paria (taulukko 1.3.))

Taulukko 1.3. Kanahaukan maksimiparimäärä tutkimusalueen pääkunnissa

Taulukossa 1.3. on esitetty laskennallinen reviirilokusten kokonaismäärä tutkimusalueen pääkunnissa. Asiasta tarkemmin muualla tässä blogissa.

Hiirihaukka

Hiirihaukoille vuosi oli kova. Paljon poikasia kuoli pesiin. Siikaisissa tarkistin kesäkuun alussa pesän, jossa n. 1vk poikanen ja toinen vielä hengissä, jalat ylöspäin, päälaki verille hakattuna. Pienenä anekdoottina mainittakoon, että ko. pesä sijaitsi vanhassa kanahaukan pesässä ja munat olivat erittäin kanahaukkamaisen vaalean vihreät ja pilkuttomat, mikä herätti hämmennystä mielestään jo kaiken kokeneessa pesätarkastajassakin.

Heikkokuntoinen hiirihaukan pesäpoikanen ja yksi kuoriutumaton muna

Nuoremmasta hiirihaukan poikasesta tulee kohta vanhemman päivällinen

Hiirihaukan reviirejä tarkistettiin 12 kpl. Vähintään munituiksi todettiin 6 pesää.

Taulukko 2. Hiirihaukkojen pesintä 2014

  
Mehiläishaukka

5 pesäpaikkaa tarkistettiin, joista kolme pesivää paria. Porissa, Merikarvialla ja Pomarkussa, yksi jokaisessa.

Mehiläishaukan nuoria pesäpoikasia

Varpushaukka

Yksi varpushaukan pesä Noormarkussa


Maakotka

Yksi pesivä n. 150 vuoden tauon jälkeen nykysatakunnan alueella. Toukokuun lopulla sain katsella läheltä vanhan kotkanaaraan hääräilyä pesällä.  Pesä ei tänä vuonna tuottanut poikasia. Koirasta en reviirillä ole onnistunut näkemään.


Merikotka

Neljä sisämaapesää tarkastin. 1 poikaspesä. Kolmella muullakin oli asumisen merkkejä.


Pöllöt

2 viirua risupesässä, 1 Kankaanpäässä ja 1 Honkajoella.